Lahti 402 -korin heikkoudet

[mrl586]

B12 kirjoitti:

DSC1104 kirjoitti:

mrl586 kirjoitti:Mielestäni Lahti 402 ei ollut erityisen onnistunut.

Lahti 402 kehittyi vuosien varrella.

Onnistuneimmat esimerkit erittäin lähellä täydellistä olevista busseista ovat Pohjolan Liikenteen #860 ja HELB:n autot #9...13.

Sinänsä harmi, että N94/Lahti 402:ia ei tehty kovin montaa. Sen verran erinomaisia kulkimia olivat. Oliko sitten alusta liian kallis, tähän en ota kantaa. Voitaneen kuitenkin puhua, että 1996 alkaen Lahti402:t oli niin Volvon kuin Scanian alustalla jo todella mainioita kulkimia, kunhan vaihteistona oli ZF!

Yksi Lahti 402-korin heikkouksista on runsas veden vuotaminen kattokanavista ikkunanpuoleisille paikoille. Tuota ongelmaa on esiintynyt mm. tamperelaisissa, pääkaupunkiseutulaisissa, turkulaisissa, hämeenlinnalaisissa autoissa. Mistäköhän tämä ongelma johtuu?

[mrl586]

mrl586 kirjoitti:Yksi Lahti 402-korin heikkouksista on runsas veden vuotaminen kattokanavista ikkunanpuoleisille paikoille. Tuota ongelmaa on esiintynyt mm. tamperelaisissa, pääkaupunkiseutulaisissa, turkulaisissa, hämeenlinnalaisissa autoissa. Mistäköhän tämä ongelma johtuu?

Vuoto-ongelmaa on käsitelty myös Tampereen kaupungin Kansalaiskioskissa

[Guest]

Lahti 402:ssa matkustaa mielelellään, ainakin uudemmissa.
Vuotamisista tuli mieleen, että viime kesänä matkustaessani linjalla h43, oli auton HelB 9857 (Volvo B10BLE Ikarus E94) kaksien sivuikkunoiden väliin mennyt vettä hieman reilummin, noin 5cm.

[Guest]

typhoon kirjoitti:Vuotamisista tuli mieleen, että viime kesänä matkustaessani linjalla h43, oli auton HelB 9857 (Volvo B10BLE Ikarus E94) kaksien sivuikkunoiden väliin mennyt vettä hieman reilummin, noin 5cm.

Tuota noin, olenkohan vainoharhainen... Olen nyt kuitenkin mieltänyt asian niin, että nestemääriä mitataan tilavuusmitoilla, ei etäisyysmittoja käyttäen. Esim 1.0 litraa, 4 dl (desilitraa) jne.

Mitä mieltä on Global Team of Moderator's™ asiasta?

[Guest]

B12M kirjoitti:Tuota noin, olenkohan vainoharhainen... Olen nyt kuitenkin mieltänyt asian niin, että nestemääriä mitataan tilavuusmitoilla, ei etäisyysmittoja käyttäen. Esim 1.0 litraa, 4 dl (desilitraa) jne.
Mitä mieltä on Global Team of Moderator's™ asiasta?

Ikkunoiden väli lienee kuitenkin aika vakio. Montako kertaa olet muuten nähnyt uutisissa ilmoitettavan, että esim. kaduille tulvi niin ja niin monta litraa vettä? Ne ilmoitetaan yleensä pituusmitoilla.

[Guest]

Ahaa, siis ikkunan sisällä oli tulva, olisit heti sanonut. Nyt kuvittelin sinun kertovan aivan muista asioista

Ps. mistä tuo tulvavesi oli ikkunaan/ikkunoihin vuotanut?

[Guest]

typhoon kirjoitti:

B12M kirjoitti:Tuota noin, olenkohan vainoharhainen... Olen nyt kuitenkin mieltänyt asian niin, että nestemääriä mitataan tilavuusmitoilla, ei etäisyysmittoja käyttäen. Esim 1.0 litraa, 4 dl (desilitraa) jne.
Mitä mieltä on Global Team of Moderator's™ asiasta?

Ikkunoiden väli lienee kuitenkin aika vakio. Montako kertaa olet muuten nähnyt uutisissa ilmoitettavan, että esim. kaduille tulvi niin ja niin monta litraa vettä? Ne ilmoitetaan yleensä pituusmitoilla.

Kyllä sademäärät ilmoitetaan pituusmittoina, mutta misä vaiheessa B12M väitti muuta? Kohta saa jo avata joulukalenterin ensimmäisen luukun, sitten lasketaan aikaa. Kirjoitin jo korvatunturille ja toivoin balsaa, liimaa ja maalia.

Ei maar sutta neulalla tapeta, sanoi Hartikainen, kun paska lensi seinään

--pohjalainen sananlasku

[Guest]

B12M kirjoitti:Ahaa, siis ikkunan sisällä oli tulva, olisit heti sanonut. Nyt kuvittelin sinun kertovan aivan muista asioista

Ps. mistä tuo tulvavesi oli ikkunaan/ikkunoihin vuotanut?

Mistäs minä tiedän, kun en näitä korirakenteita tunne. Ja se vesi oli edelleenkin ikkunoiden välissä.

[Guest]

Seuraavan kerran vaikkapa lorottaessani mittarilla dieseliä tankkiini, voisin tankkauksen jälkeen käydä kassalla maksamassa ja sanoa "mittarista 5, 245 senttiä naftaa kiitos!" Olisikohan se nyt täysin asjanmukaista?

[Guest]

Nestemääriä ei aina mitata tilavuusmitoilla. Esim. meriveden korkeudenmuutokset ilmoitetaan pituusmitoilla, miksiköhän, arvon BM12?

Tässä on sama tilanne. ikkunoiden välissä ei ole normaalisti vettä, mutta nyt sitä oli n. 5cm.

Ja vielä, mistäs hitosta minä sen lasken paljonko noiden ikkunoiden väli on!

[Guest]

typhoon kirjoitti:Ja se vesi oli edelleenkin ikkunoiden välissä.

Siis vasemman ja oikean sivuikkunan välissä? Silloinhan koko auton leveydeltä ja pituudelta sitä vettä mahtuu tuohon viiteen senttimetriin (cm) aivan *itusti!. Melkoinen akvaario siis kyseessä, kuinkahan tuon tiivistäminen onnistuu?

[Guest]

Sanokaa nyt joku joka on asioista perillä, että mistä tuollaisen kaksoisikkunan väliin voi ylipäänsä mennä vettä?
Oletteko muut havainneet tuollaista?

[mrl586]

typhoon kirjoitti:Oletteko muut havainneet tuollaista?

TKL:n Ajokki City -korisissa (2-aks.) Volvoissa on ainakin esiintynyt vastaavaa ilmiötä.

[Guest]

mrl586 kirjoitti:TKL:n Ajokki City -korisissa (2-aks.) Volvoissa on ainakin esiintynyt vastaavaa ilmiötä.

Hienoa! Ensimmäinen joka ymmärsi mitä ajoin takaa.
Havaintokirjani mukaan tuo tapahtuma, jolloin näin tuon ilmiön, oli 11.8.2005.
Eli MM-kisojen aikaan ja silloinhan ainakin Helsingissä sateli vettä välillä melko reippaasti. Sillä oli tuohon varmaan jotain vaikutusta.

[sputter]

Kyllä typhoon on ihan oikeassa. Sivulaseissa joissa on tuplaikkunat, tapahtuu "hikeentymisilmiöitä" ja siitä seuraava etappi on nuo akvaarioikkunat, joissa vettä on sisemmän ja ulomman lasin välissä.
Ja kätevin tapa ilmoittaa veden määrä siellä on juuri tuo korkeusmitta. Esim. 5cm oli ihan ymmärrettävästi kerrottu.
Joku vatipää olisi tosin voinut ruveta ähläileen ja mittaileen ja laskeen ja sitte fiksuudessaan ilmoittaa, että vettä on lasien välissä 0,00000000000000000025 m^3

[mrl586]

Edellä kuvatun vuoto-ongelman lisäksi Lahden Autokori Oy:n matalalattiabussikoreja vaivaa myös eräs toinen ongelma: etuosan lattian jäätyminen talvella luistinradaksi. Eilen ja tänään tämä ilmiö näkyi TKL:n Nyssessä #614.

[utelias]

mrl586 kirjoitti:Edellä kuvatun vuoto-ongelman lisäksi Lahden Autokori Oy:n matalalattiabussikoreja vaivaa myös eräs toinen ongelma: etuosan lattian jäätyminen talvella luistinradaksi. Eilen ja tänään tämä ilmiö näkyi TKL:n Nyssessä #614.

Tänään olis myös erään Scania-alustaisen City-L auton lattia jäässä.

[mrl586]

utelias kirjoitti:Tänään olis myös erään Scania-alustaisen City-L auton lattia jäässä.

Kyseinen auto ei ainakaan ollut Länsilinjat #19. Tänään tehtyjen havaintojen mukaan tuon auton lattialla ei ollut jäätä merkittäviä määriä.

[B10LA]

Tämä keskustelu vaikuttaa jotenkin naurettavalta. Ensiksikin kommentoisin mrl586:n perin tarkoitushakuista kirjoittamista. Ei todellakaan riipu auton alustasta, meneekö vettä ikkunan väliin. Aivan varmasti näin on käynyt tasapuolisesti volvojen ja scanioiden suhteen.

Toisekseen lattian jäätyminen on yleistä 90-luvun alkupuolen matalalattia-autoissa, koska siihen aikaan tästä ongelmasta ei oltu kovin hyvin tietoisia ennen kuin ongelmia ilmeni. Myös LL #19 on varmasti jäätymisherkkä, se kun on 90-luvun alun matala.

Sekin tuli vielä mieleen, että pk-seudulla on perin outo tapa "korjata" tätä "vettä ikkunan välissä" -ongelmaa (tai olettaisin että kyse on tämän ongelman korjaamisesta). Ratkaisuna on liian usein tuplaikkunan uloimman lasin rikkominen reunoja myöten, mistä seuraa - varsinkin Scalojen osalta - se, että kyljessä on yksi erittäin tökerö ja ruma kohta. Myös erilaisia amatöörimäisiä teippiratkaisuja on käytetty.

[mrl586]

B10LA kirjoitti:Tämä keskustelu vaikuttaa jotenkin naurettavalta. Ensiksikin kommentoisin mrl586:n perin tarkoitushakuista kirjoittamista. Ei todellakaan riipu auton alustasta, meneekö vettä ikkunan väliin. Aivan varmasti näin on käynyt tasapuolisesti volvojen ja scanioiden suhteen.

Olet väärässä, sillä joitakin korimalleja on saanut vain yhden merkin alustoilla. Et myöskään huomioinut sitä, että korien laatu vaihtelee tuotantokauden aikana.

B10LA kirjoitti:Toisekseen lattian jäätyminen on yleistä 90-luvun alkupuolen matalalattia-autoissa, koska siihen aikaan tästä ongelmasta ei oltu kovin hyvin tietoisia ennen kuin ongelmia ilmeni. Myös LL #19 on varmasti jäätymisherkkä, se kun on 90-luvun alun matala.

Jäätymisherkkyys riippuu korin valmistajasta.

Lahden Autokorin ensimmäiset matalalattiakorit jäätyivät erittäin herkästi. Lahden autokorin nykyinen matalalattiamalli Scala jäätyy myös aika herkästi.

Carruksen tuotteet ovat yleensä paljon lämpimämpiä kuin Scalat. Muutamana ensimmäisenä tuotantovuotena tehdyt Carrus City L:t ovat tosin hieman viileitä.