Länsilinjat #19:n kunto

JBA-831 · Post by **JBA-831** » 25 Jan 2006, 20:11

[quote="utelias"][quote="JBA-831"]Entäpä jos huolto pitäisi suorittaa tien päällä kaukana linja-autoyhtiön varikosta?[/quote]Ilmeisesti mrl586 tarkoittaa että jos auto hajoaa matkalle?[/quote]Oikaisisin ensiksi hieman tuota uteliaan lausetta. Tuossa mrl586:n paikalla pitäisi lukea JBA-831.

Jep, auton hajoamista matkalla tarkoitan.
[quote="utelias"]Onko Scania N113CLB/K202L autoissa isot sivuluukut vain sitä varten että siihen on helppo tehdä remonttia tien päällä?[/quote]Tässäkin uteliaan tekstissä on virhe. Isoja sivuluukkuja on erittäin vähän N113CLB/K202L-autoissa. Isojen luukkujen tarkoitus on helpottaa asentajan työtä.
[quote="utelias"]Ilmeisesti muut autonvalmistajat luottavat autoihinsa enemmän ja tekevät pienemmät luukut koska huollot ja korjaukset voidaan tehdä varikolla?[/quote]Lähes kaikissa täysikokoisissa takamoottorisissa matalalattia-autoissa on suurinpiirtein samankokoiset luukut.

JBA-831 · Post by **JBA-831** » 25 Jan 2006, 20:45

[quote="sputter"]Miksi huoltoja pitäisi tehdä tien päällä, eikä varikolla :?: Ei ne huollon kilometri/aikamääreet nyt niin tarkkoja ole![/quote]Olen samaa mieltä sputterin kanssa määräaikaishuoltojen osalta.

DSC1104 · Post by **DSC1104** » 26 Jan 2006, 10:26

Se, että Scanian kaupunkiautoissa (rakenneryhmät CR, BR, N, CN) on ollut kautta vuosikymmenien suuret moottoritilan huoltoluukut, ei ole pelkkää sattumaa.
Scanian tehtaalla on aika ajoin toistuvasti mietitty, miltä pohjalta olisi järkevintä kehittää kaupunkialustaa. Erittäin painavan sanansa tässä tuotekehittelyssä ovat kauan aikaa sanoneet ruotsalaisten liikenteenharjoittajien etujärjestöt sekä nk. normbusskomittée. Scanian kotimaassa liikenteenharjoittajat pitivät pitkään "kotelotuupparikonseptia" parhaana ja yksi keskeinen argumentti oli moottoritilan kapselointi (ulkoisesti tehokas äänieristys) sekä moottorin erinomainen luoksepäästävyys huolto- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Scaniaa tehtaana kiinnosti jo 1970-luvun alussa pitkittäisasentoon sijoitetut moottorit, tämähän toteutui malleissa BR85(S) ja BR145. Vastaavaa 11-litran koneella varustettua alustaa mietittiin myös, mutta se esiteltiin vasta 1978 BR116(S):n muodossa. Jo silloin oli harkittu kaupunkiliikenteeseen vastaavaa kallistetulla moottorilla varustettua versiota, mutta Ruotsissa toimineet liikenteenharjoittajat olivat poikittaismoottorisen (eli BR/CR112:n) kannalla varsin yksituumaisesti. Lähiliikenteeseen tarkoitettu kallistetulla pitkittäin asennetulla moottorilla varustettu alusta (L113CLB) näki päivänvalon vasta 1989. Idea siirtyi myös malliin L94, mutta siihen se sitten jäikin. 4-sarjan jälkeen palattiin takaisin N- ja K-malleihin; Suomessa tosin N:ää ei aktiivisesti markkinoida laimean kysynnän johdosta.
Keskustellessani aikanaan Ruhan varikon teknisen puolen työnjohdon kanssa moottorien luoksepäästävyysaspektista Scanian N-malli sai täysin suvereenit kehut. Toki poikittaisasennossa oleva kone edellyttää kulmavaihdetta, mutta se ei ole mikään ylivoimainen ongelma. Toki siitäkin saadaan ongelma esimerkiksi käyttämällä liian heikkoja komponentteja, mistä on jouduttu kärsimään joidenkin N-alustaversioiden kohdalla eräänä aikakautena.
Jos henkilöautopuolella sovellettaisiin vain aiemmin esille tullutta "rautakankiajattelua", niin pikkuautot olisivat sitten yhäkin samanlaisia kuin 1900-luvun alussa. Nykyisten etuvetoisten henkilöautojen voimansiirtoratkaisut ovat merkittävästi mutkikkaampia kuin 1900-luvun alun ketju- ja hihnavedot. Jostain syystä henkilöautomiehet eivät näköjään ala itkeä "rautakankien" perään... Kukapa sitä enää ihan oikeasti kivikaudelle haluaisikaan palata...

Toimiva konsepti on saatavissa aikaan tekemällä jotain ratkaisua suuret määrät. Tuote hioutuu varmatoimiseksi hyvin ripeästi. Piensarjoina tuotetut viritykset jäävät aina enemmän tai vähemmän protoiksi. Volvon mahurin yksi menestystekijä oli suurtuotanto; samaa perusratkaisua tehtiin katurista huipputuristiin isot määrät. Valitettavasti aika on vain suurelta osin ajanut sen rakenteen ohi etenkin kaupunkiliikenteessä.

Post by **mrl586** » 03 Feb 2006, 22:47

[quote="B10LA"]Yhdestä penkkiparista puuttuu istuinosa...[/quote]Eipä puutu enää...

B58 · Post by **B58** » 08 Feb 2006, 18:13

[quote="mrl586"][quote="B10LA"]Yhdestä penkkiparista puuttuu istuinosa...[/quote]Eipä puutu enää...[/quote]

Hyvä

JBA-831 · Post by **JBA-831** » 11 Feb 2006, 22:37

[quote="JBA-831"][quote="utelias"][quote="sputter"][quote="JBA-831"]Entäpä jos huolto pitäisi suorittaa tien päällä kaukana linja-autoyhtiön varikosta?[/quote]Miksi huoltoja pitäisi tehdä tien päällä, eikä varikolla :?: Ei ne huollon kilometri/aikamääreet nyt niin tarkkoja ole![/quote]Ilmeisesti mrl586 tarkoittaa että jos auto hajoaa matkalle?[/quote]Oikaisisin ensiksi hieman tuota uteliaan lausetta. Tuossa mrl586:n paikalla pitäisi lukea JBA-831.

Jep, auton hajoamista matkalla tarkoitan.[/quote]Tässä mrl586:n viestissä on esimerkki tien päällä tehtävästä korjauksesta.
[quote="mrl586"]Eilen linjalla 39 ollut TKL 610 hajosi noin klo 8.25 Insinöörinkadun ja Lindforssinkadun risteykseen suojatien (R-Kioskia vastapäätä) kohdalle. Noin klo 8.50 autoa tuli katsomaan pari asentajaa liikennelaitoksen varikolta sekä hinausauto TKL 3. Heti asentajien tultua katsomaan autoa selvisi missä kohtaa vika oli. Vikana tässä autossa oli katkennut letku konehuoneen oikeassa alanurkassa. Auto #610 lähti omin voimin varikolle korjauksen jälkeen noin klo 8:55.[/quote]Itseltäni tuon korjauksen tekemiseen olisi kulunut alle viisi minuuttia.

Post by **mrl586** » 12 Feb 2006, 00:10

[quote="DSC1104"]Se, että Scanian kaupunkiautoissa (rakenneryhmät CR, BR, N, CN) on ollut kautta vuosikymmenien suuret moottoritilan huoltoluukut, ei ole pelkkää sattumaa.
Scanian tehtaalla on aika ajoin toistuvasti mietitty, miltä pohjalta olisi järkevintä kehittää kaupunkialustaa. Erittäin painavan sanansa tässä tuotekehittelyssä ovat kauan aikaa sanoneet ruotsalaisten liikenteenharjoittajien etujärjestöt sekä nk. normbusskomittée. Scanian kotimaassa liikenteenharjoittajat pitivät pitkään "kotelotuupparikonseptia" parhaana ja yksi keskeinen argumentti oli moottoritilan kapselointi (ulkoisesti tehokas äänieristys) sekä moottorin erinomainen luoksepäästävyys huolto- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Scaniaa tehtaana kiinnosti jo 1970-luvun alussa pitkittäisasentoon sijoitetut moottorit, tämähän toteutui malleissa BR85(S) ja BR145. Vastaavaa 11-litran koneella varustettua alustaa mietittiin myös, mutta se esiteltiin vasta 1978 BR116(S):n muodossa. Jo silloin oli harkittu kaupunkiliikenteeseen vastaavaa kallistetulla moottorilla varustettua versiota, mutta Ruotsissa toimineet liikenteenharjoittajat olivat poikittaismoottorisen (eli BR/CR112:n) kannalla varsin yksituumaisesti. Lähiliikenteeseen tarkoitettu kallistetulla pitkittäin asennetulla moottorilla varustettu alusta (L113CLB) näki päivänvalon vasta 1989. Idea siirtyi myös malliin L94, mutta siihen se sitten jäikin. 4-sarjan jälkeen palattiin takaisin N- ja K-malleihin; Suomessa tosin N:ää ei aktiivisesti markkinoida laimean kysynnän johdosta.
Keskustellessani aikanaan Ruhan varikon teknisen puolen työnjohdon kanssa moottorien luoksepäästävyysaspektista Scanian N-malli sai täysin suvereenit kehut. Toki poikittaisasennossa oleva kone edellyttää kulmavaihdetta, mutta se ei ole mikään ylivoimainen ongelma. Toki siitäkin saadaan ongelma esimerkiksi käyttämällä liian heikkoja komponentteja, mistä on jouduttu kärsimään joidenkin N-alustaversioiden kohdalla eräänä aikakautena.
Jos henkilöautopuolella sovellettaisiin vain aiemmin esille tullutta "rautakankiajattelua", niin pikkuautot olisivat sitten yhäkin samanlaisia kuin 1900-luvun alussa. Nykyisten etuvetoisten henkilöautojen voimansiirtoratkaisut ovat merkittävästi mutkikkaampia kuin 1900-luvun alun ketju- ja hihnavedot. Jostain syystä henkilöautomiehet eivät näköjään ala itkeä "rautakankien" perään... Kukapa sitä enää ihan oikeasti kivikaudelle haluaisikaan palata...

Toimiva konsepti on saatavissa aikaan tekemällä jotain ratkaisua suuret määrät. Tuote hioutuu varmatoimiseksi hyvin ripeästi. Piensarjoina tuotetut viritykset jäävät aina enemmän tai vähemmän protoiksi. Volvon mahurin yksi menestystekijä oli suurtuotanto; samaa perusratkaisua tehtiin katurista huipputuristiin isot määrät. Valitettavasti aika on vain suurelta osin ajanut sen rakenteen ohi etenkin kaupunkiliikenteessä.[/quote]
Kuvitetaanpa hieman tuota DSC1104:n viestiä erään Scania CR112-myynti-ilmoituksen kuvilla.

sputter · Post by **sputter** » 12 Feb 2006, 11:21

[quote="JBA-831"]Itseltäni tuon korjauksen tekemiseen olisi kulunut alle viisi minuuttia.[/quote]

Eli siis: olisit jo ajoon lähtiessä osannut ennakoida tulevan haverin, ja varannut mukaan matkaan sopivia varaosia ja työkaluja?

Aika taitava kuski!

utelias · Post by **utelias** » 12 Feb 2006, 14:02

[quote="JBA-831"]Itseltäni tuon korjauksen tekemiseen olisi kulunut alle viisi minuuttia.[/quote]

Miten voi tehdä korjauksen alle viiteen minuuttiin jos ei ole etukäteen vika tiedossa ja tarvittavat varaosat ja työkalut mukana?

JBA-831 · Post by **JBA-831** » 12 Feb 2006, 17:13

[quote="sputter"][quote="JBA-831"]Itseltäni tuon korjauksen tekemiseen olisi kulunut alle viisi minuuttia.[/quote]

Eli siis: olisit jo ajoon lähtiessä osannut ennakoida tulevan haverin, ja varannut mukaan matkaan sopivia varaosia ja työkaluja?

Aika taitava kuski![/quote][quote="utelias"]Miten voi tehdä korjauksen alle viiteen minuuttiin jos ei ole etukäteen vika tiedossa ja tarvittavat varaosat ja työkalut mukana?[/quote]Minulla on aina työkalupakillinen työkaluja ja yleisimpiin tien päällä tehtäviin pikkukorjauksiin liittyvät varaosat mukana. Kyseinen vika on helposti havaittavissa, joten korjauskohteen diagnoosin laatimiseen ei tarvitse käyttää kovin montaa sekuntia. Oletan, että jokainen linja-autoharrastaja löytää tämän vian hyvin nopeasti.

sputter · Post by **sputter** » 12 Feb 2006, 18:40

Et sitten ilmeisesti aja paikkuria? Minne siellä meinaan mahtuisi työkalu/varaosa pakki mukaan?

No tuota takaisin itse asiaan; mikäs tuosta TKL 610 :s ta sitten oli pettänyt/hajonnut?

Post by **mrl586** » 12 Feb 2006, 22:40

[quote="sputter"]No tuota takaisin itse asiaan; mikäs tuosta TKL 610 :s ta sitten oli pettänyt/hajonnut?[/quote]
Esiintyneistä oireista päätellen kyseessä oli jokin polttoaineen syöttöön liittyvän letkun katkeaminen. Tuolloin tämän auton moottori ei jaksanut käydä hetkeä pidempään.

JBA-831 · Post by **JBA-831** » 13 Feb 2006, 00:58

[quote="sputter"]Et sitten ilmeisesti aja paikkuria? Minne siellä meinaan mahtuisi työkalu/varaosa pakki mukaan?[/quote]Korjaamotöiden lisäksi minua näkee lähinnä matalalattiaisen (low entry) paikallisliikenteen linja-auton ratissa. Toki edustamallani yrityksellä on myös korkeaa tilausajokalustoa.

Matalalattiabusseissa työkalupakin voi sijoittaa esimerkiksi keulaluukun alla olevaan tyhjään tilaan tai kuljettajan istuimen taakse auton lattialle.

Post by **mrl586** » 13 Feb 2006, 02:33

[quote="B10LA"][quote="mrl586"]Mahurivolvoilla matkustaminen on mielestäni erittäin epämiellyttävää, sillä keskimoottorin voimakas ääni kuuluu auton sisällä joka paikassa.[/quote]Tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa. Mahurivolvojen "meteli" ei ole lähellekään niin kova kuin scania N113CLB-LG -alustaisissa autoissa, jotka myös täristävät huomattavan paljon korista riippumatta.[/quote]Väinö Paunu Oy:n auto #63 (Volvo B9M/Wiima K202-221) kumoaa B10LA:n väitteen metelin ja tärinän osalta. Matkustin noin pari viikkoa sitten tällä autolla linjalla 45 Keskustorilta Kangasalan linja-autoasemalle. Nopealla Teiskontien osuudella auton moottori metelöi ja tärisi erittäin voimakkaasti. Nattarin kohdalla auto pysähtyi pidemmäksi aikaan. Tuolla pysäkillä tämän auton metelöinti ja tärinä jatkui.

utelias · Post by **utelias** » 13 Feb 2006, 12:12

[quote="JBA-831"]Korjaamotöiden lisäksi minua näkee lähinnä matalalattiaisen (low entry) paikallisliikenteen linja-auton ratissa. [/quote]

Missä kaupungissa ja minkä yrityksen palveluksessa ajat? Milloin sinut voi nähdä ratin takana?

utelias · Post by **utelias** » 13 Feb 2006, 14:54

[quote="mrl586"] Nattarin kohdalla auto pysähtyi pidemmäksi aikaan. Tuolla pysäkillä tämän auton metelöinti ja tärinä jatkui.[/quote]

Miten auton metelöinti jatkui pysäkillä seistessään? Jokaisen auton moottori pitää tietääkseni ääntä myös tyhjäkäynnillä?

Kabus TG-6L · Post by **Kabus TG-6L** » 13 Feb 2006, 15:03

[quote="utelias"]Jokaisen auton moottori pitää tietääkseni ääntä myös tyhjäkäynnillä?[/quote]

Moi!

Tässä kohtaa lienee hyvä erotella sähkömoottorikäyttöiset autot polttomoottoriautoista. Sähkömoottorihan ei yleensä käy lainkaan tyhjäkäyntiä, eikä siis pidä myöskään tyhjäkäyntiääntä.

Muuten ei ole lisättävää tahi korjattavaa uteliaan kommenttiin.

B10LA · Post by **B10LA** » 13 Feb 2006, 17:46

[quote="mrl586"]Väinö Paunu Oy:n auto #63 (Volvo B9M/Wiima K202-221) kumoaa B10LA:n väitteen metelin ja tärinän osalta. Matkustin noin pari viikkoa sitten tällä autolla linjalla 45 Keskustorilta Kangasalan linja-autoasemalle. Nopealla Teiskontien osuudella auton moottori metelöi ja tärisi erittäin voimakkaasti. Nattarin kohdalla auto pysähtyi pidemmäksi aikaan. Tuolla pysäkillä tämän auton metelöinti ja tärinä jatkui.[/quote]Tämä on tarkoitushakuista potaskaa. Tässä mainittu auto (Paunu #63) on useamman vuoden vanhempi kuin N113CLB-LG -tyyppiset autot. Olen itsekin matkustanut saman autosarjan volvoilla, ja ne ovat mielestäni ihan passeleita autoja siihen seutuliikenteeseen mitä niillä pääosin ajetaan (vaikka huomattavan ikääntyneitä ovatkin). Ja mitä tulee meteliin ja tärinään, niin näiden mahurivolvojen matkustusmukavuus on huomattavasti parempaa laatua kuin yhdelläkään N113CLB-LG -tyyppisellä autolla. Esimerkiksi: matkustin kerran HelBin autolla #9404. Tämä auto täristi ja metelöi tyhjäkäynnillä niin paljon, ettei peräpäässä istuvat ihmiset voineet keskustella koska eivät edes kuulleet omaa puhettaan. Huomasin jopa yhden matkustajan siirtyvän edempää vapautuneelle istuimelle - ilmeisesti juuri liian kovan tärinän ja melun takia...

Joten mrl586 on hyvä ja lakkaa väittämästä kaikkea potaskaa!

Post by **mrl586** » 13 Feb 2006, 18:02

[quote="B10LA"][quote="mrl586"]Väinö Paunu Oy:n auto #63 (Volvo B9M/Wiima K202-221) kumoaa B10LA:n väitteen metelin ja tärinän osalta. Matkustin noin pari viikkoa sitten tällä autolla linjalla 45 Keskustorilta Kangasalan linja-autoasemalle. Nopealla Teiskontien osuudella auton moottori metelöi ja tärisi erittäin voimakkaasti. Nattarin kohdalla auto pysähtyi pidemmäksi aikaan. Tuolla pysäkillä tämän auton metelöinti ja tärinä jatkui.[/quote]Tämä on tarkoitushakuista potaskaa.[/quote]Ei ole. Sen sijaan suurin osa sinun lähettämistä viesteistä on.
[quote="B10LA"]Tässä mainittu auto (Paunu #63) on useamman vuoden vanhempi kuin N113CLB-LG -tyyppiset autot. Olen itsekin matkustanut saman autosarjan volvoilla, ja ne ovat mielestäni ihan passeleita autoja siihen seutuliikenteeseen mitä niillä pääosin ajetaan (vaikka huomattavan ikääntyneitä ovatkin). Ja mitä tulee meteliin ja tärinään, niin näiden mahurivolvojen matkustusmukavuus on huomattavasti parempaa laatua kuin yhdelläkään N113CLB-LG -tyyppisellä autolla.[/quote]Perusteluja? [quote="B10LA"]Esimerkiksi: matkustin kerran HelBin autolla #9404. Tämä auto täristi ja metelöi tyhjäkäynnillä niin paljon, ettei peräpäässä istuvat ihmiset voineet keskustella koska eivät edes kuulleet omaa puhettaan. Huomasin jopa yhden matkustajan siirtyvän edempää vapautuneelle istuimelle - ilmeisesti juuri liian kovan tärinän ja melun takia...[/quote]Olipas noilla ihmisillä hiljainen puheääni. Normaalilla äänenvoimakkuudella keskustelu onnistuu lähes kaikissa busseissa. Scanian N113CLB-LG -alusta ei ole mikään poikkeus tämän asian suhteen. Tuo yksi matkustaja siirtyi eteen ehkä siksi, että hän oli jäämässä pois auton kyydistä.

Huomautan myös, että 9404 ei ole N113CLB-LG!
[quote="B10LA"]Joten mrl586 on hyvä ja lakkaa väittämästä kaikkea potaskaa![/quote]Jos lakkaat itse eka.

utelias · Post by **utelias** » 13 Feb 2006, 20:15

[quote="mrl586"]
Huomautan myös, että 9404 ei ole N113CLB-LG!
[/quote]

Mitä eroa näillä kahdella on moottorin ja vaihdelaatikon osalta, joista suurin osa melusta ja tärinästä tulee?

K202 Forum

Länsilinjat #19:n kunto

Re: Länsilinjat #19:n kunto

Re: Länsilinjat #19:n kunto