K202 Forum

Tampereen kaupungin liikennelaitoksella (TKL) suunniteltiin 90-luvun alussa matalalattiaista telibussia, jonka suunnitelmien pohjana olisi käytetty proto-matalan TKL 108 suunnitelmia. Matalalattiatelin suunnitteluprojekti hidastui, koska liikennelaitos keskittyi N113ALB-LG-matalalattianivelbussin suunnittelemiseen tarkoituksena saada ensimmäinen matalalattianivelbussi tehtaasta ulos ennen vuoden 1992 syksyä. Matalalattianivelten suunnittelu keskeytyi, koska yhteiskunnan taloudellista tukea suunnitteluun ei myönnetty. Matalalattiatelibussiprojektin myöhästynyttä lopputulosta päästiin ihailemaan vuonna 1994, kun TKL:lle tuli ensimmäinen matalalattiatelibussi TKL 211.

Millainen olisi ollut ensimmäinen matalalattiatelibussi, jos projekti olisi valmistunut aikataulussa? (Vihje: ks. aiheen otsikointi)

[quote="mrl586"]Millainen olisi ollut ensimmäinen matalalattiatelibussi, jos projekti olisi valmistunut aikataulussa? (Vihje: ks. aiheen otsikointi)[/quote]Varsin erikoinen. N-Scaniaan tukiakseli olisi jouduttu sijoittamaan vetävän akselin etupuolelle. Sitä ratkaisua on sovellettu lähinnä 2-kerrosbusseissa, ei ehkä lainkaan pitkissä autoissa. Tosin USA :s sa on telirakenteisia poikittaistakamoottorisia varsin pitkiä autoja, mutta ei Scanioita...

[quote="B12M"]Onko aivan järkevää kysellä ja keskustella jostain alustamallista, jollaista ei milloinkaan ole valmistettu?
[/quote]Kyllä on, koska tästä on jonkinlainen suunnitelma olemassa. N113CLB-LG-alustan kaikki pituusmuunnokset kuuluvat tämän forumin aihepiiriin, joten niistä voi keskustella täällä.
[quote="B12M"]Muissakin ketjuissa jo on tullut ilmi tuolloinen TKL-tyyli eli silmitön rahan haaskaus kaikenlaisen "oman kivan" kehittelyyn... Olisivat vaikka jakaneet vähäosaisille, jos rahaa on niin paljon ollut liikaa että on voinut itselleen koettaa keksiä vuosi vuodelta mitä mielikuvituksellisempia uusia innovaatiomalleja...[/quote]
Tuolloinen TKL-tyyli ei suinkaan ollut rahan haaskausta kaikenlaisen "oman kivan" kehittämiseen, vaan taloudellisesti järkevää rahojen sijoittamista, joka sittemmin on alkanut tuottamaan runsaasti voittoja. Itse asiassa TKL:llä oli liian vähän omaa rahaa :( N113ALB-LG-alustan kehittämiseen. Mikäli omaa rahaa olisi ollut enemmän, ei olisi välttämättä tarvittu ollenkaan valtion rahaa tyypin kehitystyöhön. N113ALB-LG-alustan tuotekehittely päättyi, koska valtio ei myöntänyt rahaa tämän tuotteen tuotekehitykseen.

Jälkikäteen ajateltuna Suomen valtion olisi kannattanut sijoittaa markkoja N113ALB-LG-alustan kehitystyöhön, koska autotyypistä olisi tullut kotimarkkinoilla Ruotsissa sekä Suomessa menestystuote.

Tälläkin hetkellä Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tulisi suunnata varojaan tuotekehittelyyn, jotta liikennelaitos pysyisi teknisen kehityksen huipulla. Valitettavasti näin ei ole tehty ollenkaan 2000-luvulla.

Tampereen kaupungin budjettiluonnokseen on vuosittain merkitty eri tarkoituksiin käytettävät määrärahat. Kalustohankintoihin tarkoitettuja rahoja ei voida käyttää muuhun käyttötarkoitukseen.

[quote="B12M"]Liikennelaitoksen tarkoitus on tuottaa kuljetuspalveluita kaupungin kansalle, eikä suinkaan kehitellä mitään omia häröviritelmiään. Voinet päätellä jo maamme "omavaraisien" bussiyritysten määrästä, onko se järkevää vai ei. Kaluston tuottamista varten on maailma täynnään bussien alusta- ja koritehtaita, joista varmasti on saatavilla tyydyttäviä ratkaisuja liikenteen hoitamiseksi. Mikä parasta, huomattavasti omakehittelyä halvemmalla.
[/quote]Mitenkä sitten selität Koiviston Auto -konsernin KAuheiden BUSsien tuotannon? Entä mitenkä selität Matka-Autojen oman korinvalmistamisen?

Olet jälleen aivan väärässä, sillä liikennelaitos ei ole itse rakentanut 90-luvulla bussien koreja ja alustoja. Liikennelaitos on kylläkin asentanut erääseen Volvon pätkäalustaan yhden taka-akselin lisää, koska Volvon valikoimiin ei kuulunut tuolloin mitään matalalattiaista telialustaa. Liikennelaitoksen rooli uusien bussityyppien valmistuksessa on jäänyt ainoastaan auton suunnittelemiseen.

[quote="B12M"]Kannattaa myös muistaa, että tuotekehityskustannukset tuotettua yksikköä kohti esim matalan K202:n tapauksessa ovat todella suuret johtuen kokonaisvalmistusmäärän pienuudesta. Vrt. vaikkapa joku kilpaileva malli, jota on tuotettu tuhansia kappaleita.[/quote]
Mitäköhän kilpailevaa matalalattiaista mallia tuotettiin tuhansia kappaleita vuosina 1990-1992?

[quote="mrl586"][quote="B12M"]Kannattaa myös muistaa, että tuotekehityskustannukset tuotettua yksikköä kohti esim matalan K202:n tapauksessa ovat todella suuret johtuen kokonaisvalmistusmäärän pienuudesta. Vrt. vaikkapa joku kilpaileva malli, jota on tuotettu tuhansia kappaleita.[/quote]
Mitäköhän kilpailevaa matalalattiaista mallia tuotettiin tuhansia kappaleita vuosina 1990-1992?[/quote]

Jos malli olisi ollut erinomainen, sitä varmaan oltaisiin tehty tehtaan sulkemiseen asti. Toisin kävi.

Lahti402-koria tehtiin jo vuoden 1993 aikana se 15 kpl, mikä taisi jäädä tämän ylivoimaisesti 90-luvun huonoimman kotimaisen korin kokonaismääräksi. Eikä lukua edes avittanut ylimalkaisesti rahojaan viemäriin kaatanut TKL, jolle autoja meni 1993 vain yksi kpl ;)

Ja jos noihin vuosiin 1990-1992 palataan, niin samaan aikaan tuotannossa oli eräs O405N malli, mikä painii ihan omassa satasarjassaan, vai pitäiskö jo varmuuden vuoksi puhua tuhannenkin auton ylittäneistä valmistusmääristä. Onneksi Wiima ei hölmöillyt ko mallia enempää - konkurssihan siitä olis tullut

[quote="B12"]Ja jos noihin vuosiin 1990-1992 palataan, niin samaan aikaan tuotannossa oli eräs O405N malli, mikä painii ihan omassa satasarjassaan, vai pitäiskö jo varmuuden vuoksi puhua tuhannenkin auton ylittäneistä valmistusmääristä. Onneksi Wiima ei hölmöillyt ko mallia enempää - konkurssihan siitä olis tullut[/quote]Tuossa tekstissä on minullekin uutta tietoa. Tekstin mukaan Wiima on valmistanut O405N-mallia :?: :!: :?:

[quote="B12M"]Kaluston tuottamista varten on maailma täynnään bussien alusta- ja koritehtaita, joista varmasti on saatavilla tyydyttäviä ratkaisuja liikenteen hoitamiseksi. Mikä parasta, huomattavasti omakehittelyä halvemmalla.[/quote]Monellako pohjoismaalaisella linja-auton alustavalmistajalla oli tarjolla vuosina 1990-1992 matalalattiaisia telibusseja? Entä matalalattiaisia nivelbusseja?

[quote="mrl586"][quote="B12M"]Kaluston tuottamista varten on maailma täynnään bussien alusta- ja koritehtaita, joista varmasti on saatavilla tyydyttäviä ratkaisuja liikenteen hoitamiseksi. Mikä parasta, huomattavasti omakehittelyä halvemmalla.[/quote]Monellako pohjoismaalaisella linja-auton alustavalmistajalla oli tarjolla vuosina 1990-1992 matalalattiaisia telibusseja? Entä matalalattiaisia nivelbusseja?[/quote]Ei yhden yhdelläkään. Valantohan halusi "potkia takamukseen" pohjoismaisia tehtaita, jotteivät nämä olisi pudonneet täysin kehityksen kulusta. Saksassa kehitys kulki samaan aikaan kovalla vauhdilla. Ruotsalaiset alustatehtaat suhtautuivat vuonna 1990 molemmat hyvin kielteisesti koko matalalattia-ajatukseen. Scania "myöntyi" siihen jo seuraavana vuonna, pääkilpailija 1½ - 2 vuotta myöhemmin.
Mitä tulee mataliin teliautoihin niin Scania esitteli omansa vuonna 1994. Kilpailijan kohdalla Valanto joutui teettämään oman virityksensä VTA-tekniikan kanssa (TKL 210). Sekin saatiin ajoon 1994 aikana. Kilpailijan matalia teliautoja alkoi tulla Suomeen sarjatuotantona vasta 1997.

[quote="DSC1104"]Varsin erikoinen. N-Scaniaan tukiakseli olisi jouduttu sijoittamaan vetävän akselin etupuolelle. Sitä ratkaisua on sovellettu lähinnä 2-kerrosbusseissa, ei ehkä lainkaan pitkissä autoissa. Tosin USA :s sa on telirakenteisia poikittaistakamoottorisia varsin pitkiä autoja, mutta ei Scanioita...[/quote]Mikä on tämän vetotavan merkintä VIN-koodissa?

[quote="Anonymous"]Se miksi moinen yritys on alunperin syntynyt on nyt eläkkeellä olevan konsernin johtajan (pakonomainen) halu tuottaa omia, omiin tarkoitusperiin paremmin sopivia autoja. Siitä onko moinen rakentaminen taloudellisesti järkevää ei ole mitään todisteita.[/quote]Miten forumin Kabus-aiheinen nimimerkki vastaa tähän?

Miksi minun siihen mitään pitäisi vastata? Ei Kabus Oy ole minun pakkomielteeni :lol:

[quote="DSC1104"]Varsin erikoinen. N-Scaniaan tukiakseli olisi jouduttu sijoittamaan vetävän akselin etupuolelle. Sitä ratkaisua on sovellettu lähinnä 2-kerrosbusseissa, ei ehkä lainkaan pitkissä autoissa.[/quote]Onkos kyseessä tälläinen 2-kerrosbussi?

[quote="mrl586"][quote="DSC1104"]Varsin erikoinen. N-Scaniaan tukiakseli olisi jouduttu sijoittamaan vetävän akselin etupuolelle. Sitä ratkaisua on sovellettu lähinnä 2-kerrosbusseissa, ei ehkä lainkaan pitkissä autoissa.[/quote]Onkos kyseessä tälläinen 2-kerrosbussi?
[/quote]Kyllä, juuri tuollainen.